Valtuustokysymys liito-oravatolpista

Espooseen on hankittu liito-oravatolppia osin EU-rahoituksella. Tolppia on kohonnut aivan viime aikoina esimerkiksi Kirkkojärventien junaradan ylittävälle sillalle. Tolpilla pyritään säilyttämään viheryhteyksiä liitureita varten. Ei ole kuitenkaan minkäänlaista näyttöä, että liito-oravat käyttäisivät heille tarkoitettuja tolppia. Australiasta on näyttöä liito-oravatolppien toimivuudesta, mutta sikäläinen oravalaji petaurus norfolcensis on niin erityyppinen kuin meidän liiturimme, että se ei suomalaisen silmään näytä edes oravalta.

Liito-oravatolpat eroavat merkittävästi elävistä puista, joiden rungoissa on tarttumapintaa toisin, kuin puutolpissa. Vaikuttaa epätodennäköiseltä, että liito-oravalle olisi riittävän riskitöntä liitää käytännössä oksattomaan tolppaan. Puiden oksisto tarjoaa eräänlaisen suojaverkon oravalle, jolloin liidon ei tarvitse osua täysin nappiin, sekä myös näkösuojaa.

Vaikuttaakin siltä, että liito-oravatolpilla pyritään kiertämään liito-oravien suojelumääräyksiä. Liito-oravatolppia pystytetään, jotta voidaan toteuttaa rakennushankkeita, jotka todellisuudessa katkaisevat liito-oravien käyttämät viheryhteydet. Oheishaittoina espoolaiset veronmaksajat joutuvat kustantamaan osan tolppien kustannuksista ja joutuvat ihmettelemään rumia, korkeuksiin kohoavia tolppia, joista voisi kirjoittaa hölmöläistarinan. Länsiväylä kirjoitti (11.1.2023), että kahdeksan tolppaa maksoi 200 000 €, eli yhden tolpan arvo on ollut 25 000 €.

Me Espoon kaupunginvaltuutetut kysymme:

1. Miksi liito-oravatolppia on hankittu ja pystytetty ilman, että on vaadittu minkäänlaista näyttöä siitä, että liito-oravat Suomessa tai edes Euroopassa käyttäisivät tolppia joskus?

2. Onko liito-oravatolppien toimivuudesta hankittu edes liito-orava- ja muiden luontoasiantuntijoiden arvioita – jos ei, niin miksi ei?

3. Liito-oravatolppien odotetaan toimivan monin paikoin vasta, kun niiden ympärille on kasvanut istutetuista puuntaimista suuria puita. Säilyvätkö liito-oravakannat elinvoimaisina alueella koko tämän odotusajan, kun niiden kulkureitin ei edes oleteta olevan mahdollisesti toimiva?

4. Kuinka monta hanketta ja mitä hankkeita olisi jäänyt toteuttamatta, jos liito-oravatolppia ei olisi hankittu mukamas säilyttämään liito-oravien käyttämiä reittejä?

5. Kuinka paljon Espoossa on liito-oravatolppia ja mitkä niiden kustannukset ovat olleet espoolaisille veronmaksajille? Onko liito-oravatolppien hankkimiseksi järjestetty kunnon kilpailutus, kun hinnat ovat niin korkeat vai johtuvatko tolppien korkeat kustannukset jonkinlaisesta liito-oravatolppamonopolista?

6. Kuinka pitkään liito-oravatolppia on vielä aikomus hankkia ja pystyttää, vaikka ei saataisi näyttöä, että liito-oravat käyttävät niitä?

Lähteitä:

200 000 euroa maksaneet tolpat puhuttavat – liito-oravat eivät pysty käyttämään ilmasiltaa ainakaan viiteen vuoteen | Paikalliset | Länsiväylä

Liito-oravat saivat 200 000 euron tolpat – ”Eivät pysty käyttämään ilmasiltaa viiteen vuoteen”, asiantuntija Länsiväylä-lehdelle – Ilta-Sanomat

Suomen luonnonsuojeluliiton eriävä näkemys Liito-orava LIFE -hankkeen tuloksiin ja suosituksiin Suomessa – Suomen luonnonsuojeluliitto

Espoossa 8.12.2025 Henna Kajava