Valtuustoaloite Espoon lastensuojelun toiminnan parantamiseksi
Valtuustoaloite Espoon lastensuojelu toiminnan parantamiseksi
Espoon lastensuojelusta lukee heidän sivuillaan seuraavasti: Espoon lastensuojelu auttaa ja tukee vaikeassa tilanteessa elävää lasta ja perhettä. Lastensuojelulla on tarkoitus turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun. Lastensuojelu auttaa niitä perheitä, joille muut lapsiperheiden palvelut, kuten ehkäisevä lastensuojelu, eivät riitä.
Jos lapsi on välittömässä vaarassa tai muutoin kiireellisen sijoituksen ja sijaishuollon tarpeessa, hänet voidaan sijoittaa kiireellisesti. Sijoitukseen voidaan päätyä myös
silloin, kun lapsen huoltajat ovat väliaikaisesti kykenemättömiä hoitamaan lastaan tai
kun lapsi vaarantaa vakavasti omaa terveyttään tai kehitystä. Kiireellinen sijoitus on
määräaikainen(30 päivää).
Jos kasvuolot tai lapsi itse vaarantavat vakavasti lapsen terveyttä tai kehitystä, eivätkä
avohuollon tukitoimet ole sopivia, mahdollisia tai riittäviä, lapsi on otettava huostaan.
Huostaanotto voidaan toteuttaa kuitenkin vain, jos sijaishuollon arvioidaan olevan
lapsen edun mukaista. Ennen lapsen sijoittamista kodin ulkopuolelle on selvitettävä
lapselle läheisten henkilöiden mahdollisuudet ottaa lapsi luokseen asumaan tai muutoin
osallistua lapsen tukemiseen.
Espoon lastensuojelu ei toimi
Olen saanut kymmeniltä lastensuojelun asiakkailta huolestuttavia tietoja Espoon
lastensuojelun toiminnasta. Usein syy on sosiaalityöntekijöiden käyttämä valta, tai
ammattitaidottomuus. Valta on suurempi kuin mikään muu, ei edes rikostuomio istuin
ole tähän verrattavissa.
Espoon lastensuojelusta on tehty satoja valituksia, sen väärin hoidettujen asioiden
perusteella. Espoon lastensuojelun sosiaalityöntekijät eivät useinkaan kuuntele
vanhempia tai kuuntelevat vain toisen vanhemman tai vain lapsen kertomaa. He eivät
myöskään pyri yhdistämään perhettä tai tarjoamaan apua perheeseen, vaan he
menevät helpomman tien kautta, eli sijoittavat lapsen/t välittömästi ja pyrkivät huostaan
ottoon ja jopa uhkaavat sillä, jos vanhempi ei suostu sijoitukseen, vaikka tämä olisi
aiheeton ja jopa vedoten siihen, että tapaus on heille hankala ja huostaan otolla saavat
rauhoitettua tilanteen. Tilanne rauhoittuu vain heidän kohdaltaan, mutta ei perheen.
Perheen vanhemmat jätetään yksin, heille ei tarjota ollenkaan apua, vain lapsi saa
apua, jos avuksi lasketaan lapsen sijoitus pois kodista. Suurin osa lastensuojelun
asiakkaaksi joutunut lapsi kärsii pahasta eroahdistuksesta ja muista psyykkisistä
oireista jopa koko loppu elämän.
Yleensä lastensuojelu pyrkii rauhoittamaan tilanteen määrittämällä yhteydenpidon
rajoituksia vanhempien ja lasten välille. Usein lapsen puhelimen käyttöä pyritään
rajoittamaan lastensuojelun toimesta. Sosiaalityöntekijät vetoavat siihen, että kun lapsi
palaa kotilomilta, niin hän on itkuinen ja se pitäisi saada vähentymään tällä rajoituksella.
Tuo on kuitenkin harhaan johtava ilmaus, on aivan normaalia, että lapsi ikävöi omia
vanhempiaan kotilomien jälkeen. Tähän yhteyden pidon rajoitusten määräämiseen
pitäisi puuttua, se on psyykkistä pahoinpitelyä. Lapsen ja vanhempien yhteyksiä, pitäisi
pitää yllä ja niitä lisätä, olkoon tapaaminen sitten valvottua tai ei. Lapsen vanhempi on
kuitenkin lapsen näkökulmasta tärkeä, lasta ei pidä vierottamaan vanhemmasta millään
keinoin, vaan pyrkiä suunnittelemaan, että lapsi voisi palata perheeseen. Perheeseen
paluuseen tulisi antaa tukea, on kuitenkin Espoossa harvinaista, että perheet saisivat
tarvitsemaansa tukea.
Espoon lastensuojelu, pyrkii myös kirjaamaan asiakaskertomuksiin asioita, jotka eivät
pidä paikkaansa. Lastensuojelun tekemiä asiakassuunnitelmia ja kirjauksia tulisi
tarkistella yhdessä vanhempien kanssa ja niitä tulisi pyydettäessä korjata, näin ei
nykyään ole. Virheelliset kirjaukset jäävät olemaan ja näin vahingoittavat perheen
osapuolia, varsinkin vanhempia. Laki asiakastietojen kirjaamisessa sanotaan näin:
Kirjaamisessa on huomioitava asiakasasiakirjalain 4 §:n lisäksi EU:n yleisen tietosuojaasetuksen 5. artikla, jossa säädetään niin sanotusta tietojen minimoinnista. 5. artiklan mukaan “henkilötietojen on oltava asianmukaisia ja olennaisia ja rajoitettuja siihen, mikä on tarpeellista suhteessa niihin tarkoituksiin, joita varten niitä käsitellään”.
Lastensuojelu ei saisi toimia puolueellisesti, näin kuitenkin useinkin on. Se toimii usein
toisen puolella tai nuoren puolella. Lastensuojelun tehtäviin kuuluu kuunnella kaikkia
perheen jäseniä asioista ja yhdessä pyrkiä hyvään loppu tulokseen. Lastensuojelun
sosiaalityöntekijä ei saisi yksin päättää mikä on perheen kohtalo, varsinkin lapsen
sijoituksen ja huostaan pyrkimisen pitäisi olla ehdottomasti vain vihon viimeinen keino,
jos muuta keinoa ei ole ja lastensuojelun tarjoamat tukitoimet eivät riitä, usein
kuitenkaan mitään tukitoimia ei tarjota, varsinkin vanhempi/t jäävät aivan yksin, heille ei
tarjota mitään tukea, kun on päädytty sijoitukseen tai huostaan ottoon. Heille annetaan
vain paperinippu käteen. Perheen rikkomisesta jää hirveä henkinen tuska ja itse
syytökset varsinkin vanhemmille. Tarjottu tuki puuttuu kokonaan.
Joka viides lastensuojelun asiakkuus olisi vältettävissä, jos apua perheeseen
annettaisiin silloin kun sitä pyydetään jonkin tahon toimesta. Varsinkin niiden lapsien
kohdalla, jotka tarvitsevat mielenterveyspalveluita. Ennalta ehkäisyä tulisi antaa, näin
ehkäistäisiin perheiden rikkominen.
Lastensuojelun kasvava vauhti aiheuttaa merkittävän kustannuserän Espoon
kaupungille. Espoon lastensuojelun kokonaiskustannukset v2020 olivat 60 973 581e,
josta sijaishuollon kustannukset eli kun lapsi sijoitetaan kodin ulkopuolelle ovat
49 940 548e, josta laitoshoidon osuus on 79,2% eli pienestä summasta ei ole kyse.
Laitokset ovat suurimmaksi osaksi yksityisten omistamia. Lapsen laitoshoito maksaa
vuorokaudelta n.300e. Vuonna 2020 0-17 vuotiaita lapsia oli Espoossa kodin
ulkopuolella asui 735 lasta, mikä on osuus 0-17v väestöstä 1,0%. Lastensuojelun
vastuusosiaalityöntekijöitä on 74, josta sijaishuollossa vain 13. Eli sosiaalityöntekijää
kohden on n.56 lasta. Tämä aiheuttaa sen, ettei sosiaalityöntekijä ehdi vastailemaan
kaikkien perheiden soittopyyntöihin, saattaa mennä jopa kk ennen kuin perhe saa
vastauksen.
Työntekijöitä pitäisi olla tupla määrä, mutta tämäkin asia ratkaistaisiin, jos
perheet saisivat tukea kotiin, niin sijoitukset vähenisivät. Vanhemmille on vastattava.
Kun mietitään lastensuojeluun käytetyn rahan määrää, niin sillä saisi merkittävää apua
perheille ilman laitoshoitoa ja nämä summat korottuvat vielä, kun lapsi kasvaa
aikuiseksi ja oireilee psyykkisesti, jolloin hän kuluttaa terveydenhoitoa. Tietenkin kaikki
lapset eivät voi asua vanhempiensa kanssa, mutta suuri osa voisi tukien turvin asua.
Nyt tukia ei juurikaan tarjota. Lastensuojelu on suurta bisnestä yksityisille yrityksille, ne
tekevät miljoonavoittoja, Mehiläinen on suurimpia voiton saajia. Lastensuojelualan
markkinat Suomessa ovat paisuneet jo yli miljardiin euroon, kun huostaanottojen määrä
on noussut hurjaa vauhtia. Huostaanottojen määrä pitää vähentää radikaalisti apua
tarjoamalla.
Espoossa lastensuojelu ilmoituksia tehtiin v. 2020 yhteensä 8460 kpl, määrä on järkyttävä.
Lastensuojeluilmoituksen tekemiseen kannustetaan enenemissä määrin kouluissa ja
päiväkodissa ilman, että asiaa olisi otettu puheeksi ensin koulun opettajan tai
kuraattorin tai päiväkodin henkilökunnan ja perheen kesken. Moni joutuu lastensuojelun
asiakkaaksi, vaikka oikeaa aihetta ei olisi, on vain henkilökunnan kapeakatseinen
näkemys pienestäkin huoleen aiheesta.
Lastensuojeluilmoituksen tekemisestä on tullutns. muoti-ilmiö. Jopa hammaslääkäristä lähtee kotiin uhkaus, että otetaan yhteyttä lastensuojeluun, jos hammaslääkäriin ei saa lapselleen varattua aikaa. Vaikka syy on itse hammaslääkärin nettisivujen toimimattomuudessa tai aikaa ei ole ja vanhempi ei saa varattua aikaa nuorelle, ja nuori ei itse halua varata. Tällaisia ilmoituksia ei saisi Espoon hammashuollosta lähteä.
Vanhemmat asetetaan puun ja kuoren väliin
Lastensuojelun pitäisi tarttua vain oikeisiin huolestuttaviin asioihin, kuten lapsen pitkä
aikainen kaltoin kohtelu tai vanhempien kykenemättömyys hoitaa lasta.
Me allekirjoittaneet vaadimme, että Espoon lastensuojelun toimintaa tulee tarkistella
tarkemmin mm. tässä aloitteessa kirjattujen ehdotusten/tietojen perusteella. Tulisi
ehdottomasti vähentää lastensuojelun asiakkaiden määrää ehkäisevillä toimenpiteillä.
Lastensuojeluun kuluu liikaa Espoon varoja. Yksityisten laitosten omistajien voittojen
minimoiminen. Käytetään rahat ennaltaehkäisyyn ja perheiden auttamiseen. Perheet
pitää saattaa ehjiksi, lopetetaan perheiden hajottaminen, tarjotaan apua, saadaan
onnellisempia, hyvin voivia perheitä, ehkäistään mielenterveysongelmia. Tehdään
Espoosta perheiden hyvin vointi kaupunki, lapset ovat meidän tulevaisuutemme..
Espoossa 8.9.2021 sairaanhoitaja, suurperheen äiti, Jaana Valle
LÄHTEET:
Espoon lastensuojelu: Lastensuojelu auttaa ja tukee vaikeassa tilanteessa elävää lasta ja perhettä >>
Kuuden suurimman kaupungin lastensuojelun palvelut ja kustannukset: Kuusikko työryhmän raportti v. 2020 (pdf) >>
Kuusikko–työssä vertaillaan kuutoskaupunkien (Helsinki, Espoo, Vantaa, Turku, Tampere ja Oulu) aikuissosiaalityötä ja toimeentulotukea, lastensuojelua, päihde– ja mielenterveyspalveluja, vammaisten palveluja, vanhusten palveluja sekä varhaiskasvatusta. Kaupunkien edustajista koostuvat eri palvelukokonaisuuksien asiantuntijaryhmät tuottavat vuosittain tilastollisia raportteja asiakasmääristä, suoritteista, henkilöstöstä ja kustannuksista.