Liina Taussin valtuustoaloite maahanmuuttajataustaisten oman äidinkielen opetuksen lopettamisesta Espoossa
Espoon talous on ajautumassa kriisipisteeseen, jossa kaupungin tulokehitys ja rahoitusasema eivät kykene vastaamaan käyttötalouden ja investointien tarpeisiin. Kaupungin asukasmäärän kasvu ja sen aiheuttamat menot eivät ole näkyneet tulopuolella odotetulla tavalla. Säästöjä on siis haettava sieltä mistä pystytään.
Espoossa opetetaan suomen ja ruotsin lisäksi lähes 50 muuta äidinkieltä. Kattava lista on albania, amhara, arabia, bengali, bosnia/serbia/kroatia, bulgaria, englanti, espanja, farsi/dari, filipino, gujarati, hindi, hollanti, igbo, indonesia, italia, japani, joruba, kannada, korea, kreikka, kurdi, latvia, liettua, malajalam, mandariinikiina, nepali, paštu, portugali, puola, ranska, romania, saame, saksa, sinhala, somali, swahili, tamili, telugu, thai, tigrinja, tšekki, turkki, ukraina, unkari, urdu, venäjä, vietnam ja viro. Opetukseen on mahdollista osallistua viikossa kahden oppitunnin verran muun opetuksen päälle.
Oman äidinkielen opetuksen tarjoaminen ei ole kuntien lakisääteinen velvollisuus. Sitä perustellaan yleisen koulumenestyksen ja integraation parantamisella, ja näiden yhteyttä koskevan tutkimusnäytön kerrotaan olevan selkeää ja yksiselitteistä. On totta, että joidenkin tutkimusten mukaan oman äidinkielen opetuksen myötä parantunut kielitaito jossain määrin siirtyy eri kielten välillä, ja että hyvin toteutetut kaksikieliset koulutusohjelmat voivat tuottaa hyviä tuloksia myös enemmistökielessä ja muissa oppiaineissa. Kuitenkin väite siitä, että Espoon mallin mukainen oman äidinkielen opetus 90 minuuttia viikossa itsessään aiheuttaisi merkittävän parannuksen suomen/ruotsin oppimisessa tai yleisessä koulumenestyksessä verrattuna siihen, että sama resurssi käytettäisiin esimerkiksi S2-opetukseen, on osoitettu heikosti jos lainkaan.
Suomessa oman äidinkielen opetus on yleinen käytäntö: opetusta järjestetään lähes kaikissa suurissa ja keskisuurissa kaupungeissa sekä kunnissa, joissa asuu paljon vieraskielistä väestöä. Tästä huolimatta Jyväskylän yliopiston ja OKM:n tutkimuksen mukaan maahanmuuttajataustaisista oppilaista 61 prosentilla on niin heikko lukutaito, ettei heillä katsota olevan riittäviä valmiuksia osallistua täysipainoisesti esimerkiksi jatko-opintoihin ja työelämään. On kyseenalaista, onko oman äidinkielen opetukseen investoitu raha tuottanut vastinetta siinä määrin, että kokeilua olisi perusteltua yhä jatkaa. Kysymys oman äidinkielen opetuksen taloudellisesta kannattavuudesta onkin jäänyt tai jätetty tutkimusasetelmien ulkopuolelle.
Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Espoo luopuu oman äidinkielen opetuksesta maahanmuuttajataustaisille oppilaille sellaisella aikataululla, joka on kaupungille realistinen toteuttaa. Säästötoimen ulkopuolelle jätetään lähtökohtaisesti saamen opetus, koska kyseessä on perustuslain suojaa nauttiva alkuperäiskansa.
Espoossa 21.9.2026 Liina Taussi
Aloite sai tarvittavan määrän allekirjoituksia (PS 4, KOK 8, LIB 1, KESK 1) ja tulee siten kaupunginvaltuuston esityslistalle käytyään ensin kaupunginhallituksen sekä soveltuvan lautakunnan käsittelyn kautta.