Valtuustokysymys nuorten ryöstö- ja väkivaltarikollisuuden torjunnasta Espoossa

Espoon poliisiasemalla organisaatio on huolissaan nuorisorikollisuuden kasvusta. Nuorten, 15–17-vuotiaiden huumausaine- ja ryöstörikosten määrät ovat kasvussa. Nuorten väkivalta on raaistunut. Väkivallan ja rikollisen elämäntavan ihailu on nousussa. Nuoret kantavat yleisesti teräaseita mukanaan. Pitkälti maahanmuuttajataustaisista nuorista koostuvia katujengejä on kehittymässä Suomessa nopeasti. Tällä hetkellä rikollisiin katujengeihin kuuluu Suomessa noin 100 nuorta ja jengejä on noin 10. Helsingin rikostutkintayksikön johtajan, Markku Heinikarin mukaan gangsta rap toimii merkittävänä esikuvana ja yllykkeenä rikollisen elämäntavan ihannoinnissa.

Vuoden 2020 aikana 10 rikosaktiivisinta nuorta (21-vuotiaat ja sitä nuoremmat) on ollut rikoksesta epäiltyinä 472 kertaa Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksen alueella.

Espoon poliisiaseman vanhemman konstaapelin Pekka Viitalan mukaan alaikäiset nuoret voivat jatkaa ryöstelyä usein ilman seuraamuksia. Viitalan mukaan poliisin saatua nuoren ryöstäjän kiinni, selvitellään usein vanhempien ja sosiaalitoimen kiinnostusta puuttua asiaan. Jos kiinnostusta ei löydy, niin rikokseen syyllistynyt nuori jatkaa yleensä vapaasti esim. ryöstelyä. Viitalan mukaan nuorisorikolliset pitäisi vaatia vastuuseen teoistaan.

Kunnilla on niukasti voimavaroja nuorten rikoskierteiden katkaisemiseksi. Erityisesti nuorten psykologisten palveluiden ja toisaalta lastensuojelun voimavarojen riittämättömyydestä on käyty paljon keskustelua. Myös toimintamalleissa on parannettavaa. Jos nuorelle tarjottava palvelupaketti ei ole kokonaisuutena eheä ja toimiva, voimavaroja kuluu hukkaan. Esimerkiksi katkaisuhoidosta ei usein ole nuorelle apua, jos hän ei saa tarvitsemaansa psykologista hoitoa. Toisaalta, vaikka nuorelle tarjottaisiin näitä molempia, mutta hänet palautetaan ympäristöön, jossa käytetään päihteitä ja tehdään rikoksia, nuori on tyypillisesti pian taas lähtötilanteessa ja resursseja on hukattu.

Sosiaalitoimen, poliisin, koulun ja nuorisotoimen yhteistyötä tulisi nuorisorikollisten parissa työskentelevän haastatellun mukaan sujuvoittaa ja tietoja vaihtaa matalalla kynnyksellä. Tätä yhteistyötä tulisi jonkun koordinoida.

Poliisin keskusteluyhteys nuoriin on tärkeää nuoriin kohdistuvien rikosten ennaltaehkäisyssä. Kouluvierailujen ongelmana on, että riskiryhmään kuuluvat oppilaat ovat usein poissa koulusta. Keskusteluyhteys muihin oppilaisiin voisi antaa kuitenkin arvokasta tietoa rikosten ehkäisemiseksi. Haastatellun mukaan jalkautumista nuorten pariin tulee tehostaa ja koordinoida hyvin.

Me kaupunginvaltuutetut kysymme,

1. Mistä johtuu, ettei rikosaktiivisimpia nuoria saada kuriin?
2. Saadaanko Espoossa kaikki ryöstö- ja vakavista pahoinpitelyrikoksista kiinni jääneet nuorisorikolliset vastuuseen teoistaan ja moniammatillisten toimenpiteiden kohteiksi tasapuolisesti – riippumatta vanhempien ja sosiaalitoimen kiinnostuksesta? Vai annetaanko alaikäisten rikoksiin syyllistyvien kokea olevansa suurelta osin lain yläpuolella?
3. Kuinka tehokkaasti Espoossa saadaan nuorten ryöstö- ja väkivaltarikoskierteet katkaistua? Jos heikosti, ovatko puutteet enemmän tuomioistuinten vai kaupungin käytännöissä? Kuinka kaupungin käytäntöjä voitaisiin kehittää asiassa?
4. Kuinka tavallista on, että rikosten tai päihteiden vuoksi huostaanotettu nuori sijoitetaan riittävän kauas Espoosta kyetäkseen irtaantumaan haitallisesta kaveriporukastaan? Voitaisiinko tehdä enemmän yhteistyötä muiden kuntien kanssa?
5. Kuinka hyvin poliisin, sosiaali- ja nuorisotoimen sekä koulujen välinen tiedonvaihto ja yhteistyö sujuu Espoossa poliisin näkökulmasta ja kuinka sitä tulee kehittää? Löytyisikö Espoossa jokin taho verkostoimaan toimijoita ja koordinoimaan tätä yhteistyötä?
6. Voitaisiinko rikoksia ennaltaehkäisevää tietoa saada kustannustehokkaasti keskittämällä poliisin vierailuja kouluihin, joissa on erityisen rikosalttiita, käytöshäiriöisiä nuoria?
7. Olisiko nuorille tarkoitettu, rikollisuutta ehkäisevä ja heidän turvallisuuttaan lisäävä puhelin- ja nettilinja mahdollinen?
8. Paljonko nuorten pariin jalkaudutaan ja onko se tehokasta sekä oikeita kohderyhmiä tavoittavaa? Koordinoidaanko jalkautuvaa työtä tehokkaasti?
9. Kuinka paljon maahanmuuttajajärjestöt osallistuvat moniammatilliseen yhteistyöhön omien, rikoksiin syyllistyneiden nuortensa rikoskierteen katkaisemiseksi Espoossa?
10. Miten Espoo varautuu Länsi-Uudenmaan poliisin määrärahojen vähenemiseen ja nuorisorikollisuutta ennaltaehkäisevän toiminnan resurssien vähenemiseen? Voiko Espoo vaikuttaa siihen, ettei ennaltaehkäisevää poliisityötä supistettaisi kaupungissamme?

Lähteitä:

Anttila Petra: Espoon 15-17-vuotiaiden huumausaine- ja ryöstörikokset – Kriminologinen näkökulma ennalta ehkäisyyn 2/2020, Poliisiammattikorkeakoulun opinnäytetyö https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/333672/Opinn%C3%A4ytety%C3%B6%20petra%20anttila.pdf?sequence=2&isAllowed=y

Markkula Kimmo (apulaispoliisipäällikkö): Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksen turvallisuuskatsaus Espoon kaupungille, muistio 4.3.2021 https://espoo.oncloudos.com/kokous/2021277-6-35929.PDF

Mtv Rikospaikka, 10. kausi, 5/13 Katujengit – studiossa Markku Heinikari Helsingin poliisista https://www.mtv.fi/sarja/rikospaikka-10003678/katujengit-studiossa-markku-heinikari-helsingin-poliisista-1479878?fbclid=IwAR28sJ0D9juJ5kXyuh86wCVF2nj5Kwe0tDMU0S-juUJg2d6bLNHnVBI0-eY

Mtv Rikospaikka, 9. kausi, 11/17 (nuorisorangaistus) https://www.mtv.fi/sarja/rikospaikka-10002262/studiossa-koskelan-uhrin-omaisten-asianajaja-janne-nuutinen-1387040

Anonyymin nuorisorikollisten parissa työskentelevän henkilön haastattelu

Henna Kajava (PS)